Tutkimuksen aloitus
1
2
3
Tutkimuskysymysten asettaminen
Esiselvitys saatavilla olevista tiedoista
Tutkimussuunnitelman laatiminen
Tutkimus alkaa tutkimuskysymysten määrittelyllä. Jos tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, kannattaa tutustua hyvinvointi- ja terveystietoja sisältäviin tietolähteisiin ja niiden tutkimuskäyttöön.

Yksilötasoisten hyvinvointi- ja terveystietojen hyödyntäminen on luvanvaraista. Kattava esiselvitys saatavilla olevista tiedoista ja huolellisesti laadittu tutkimussuunnitelma, jossa määritellään mahdollisimman täsmällisesti tutkimuksen tavoitteet, tutkimuksen aineisto ja sen käyttötavat, edesauttavat tietojen saannin edellytyksenä olevien lupien myöntämistä.

Alla on lisätietoa tutkimuksen suunnittelun kannalta tärkeistä seikoista.

Avaa kaikki / Sulje kaikki

Tutkimuskysymykset ja esiselvitys saatavilla olevista tiedoista

Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää muotoilla selkeästi tutkimuskysymys tai -kysymykset, joihin tutkimuksessa halutaan vastata. Tutkimuskysymykset määrittelevät minkälaista aineistoa tutkimukseen tarvitaan. Tutkimusaineisto voidaan muodostaa joko keräämällä tiedot itse, käyttämällä olemassa olevista tietolähteistä saatavia tietoja tai yhdistämällä molempia.

Monipuolista tietoa on saatavilla useista lähteistä

Suomessa tallennetaan sosiaali- ja terveysalan toiminnan ja tutkimuksen yhteydessä runsaasti yksilötasoista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Hyvinvointi- ja terveystietoja sisältävät tietolähteet voidaan jakaa viiteen pääryhmään:

  • rekisterit
  • potilasasiakirjat ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjat
  • sairaanhoitopiirien tietoaltaat
  • biopankkien näytteet ja tiedot
  • otospohjaiset aineistot

Rekistereitä ja muita tietolähteitä voidaan hyödyntää monipuolisesti erityyppisissä tutkimuksissa. Jos tutkimuksessa aiotaan käyttää hyvinvointi- ja terveystietoja sisältäviä tietolähteitä, kannattaa:

1
Selvittää mitä tietoja on saatavilla
2
Tutustua lainsäädäntöön, jossa säädetään tietojen tutkimuskäytön ehdoista
3
Selvittää ovatko halutut tiedot saatavissa henkilötunnisteen kanssa, jotta mahdollista tietojen yhdistämistä ja muuta asianmukaista käsittelyä voidaan suunnitella
4
Hankkia kustannusarvio tietojen käyttöön saamisesta
Tietolähteisiin tulee tutustua tarkasti

Saatavilla olevia tietoja koskeva esiselvitys on erityisen tärkeä, kun tutkimuksessa halutaan käyttää biopankeissa olevia näytteitä ja tietoja. Tarkkoja saatavuustietoja ei välttämättä ole saatavissa vaan tutkimukseen soveltuvista näytteistä ja tiedoista on neuvoteltava biopankin kanssa tapauskohtaisesti. Käyttölupaa voidaan hakea vasta biopankin kanssa käydyn esiselvittelyn jälkeen.

Yksittäisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää yhtä tai useampaa tietolähdettä. Käytännössä esimerkiksi yksittäinen rekisteri ei useinkaan tarjoa tutkimuksen toteuttamisen kannalta riittävästi informaatiota. Tutkimuksen alkuvaiheessa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota eri tietolähteistä saatavien tietojen yhdistettävyyteen, jotta tutkimusaineisto on mahdollista muodostaa.

Lue portaalista

Tutkimussuunnitelman laatiminen

Tieteellinen tutkimus perustuu aina tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelman jäsentely voi vaihdella paljonkin, koska eri tahot saattavat asettaa jäsentelylle omia vaatimuksiaan. Yleisesti tutkimussuunnitelmassa määritellään ainakin:

1
tutkimuksen tavoitteet
2
tutkimuskysymykset ja -hypoteesit
3
tutkimusaineisto ja käytettävät menetelmät
4
tutkimukseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot sekä niiden tehtävänjako ja vastuut
5
tutkimuksen aikataulu

Tutkimussuunnitelma tarvitaan myös hyvinvointi- ja terveystietojen saannin edellytyksenä olevien käyttölupien hakemiseen. Yksilötasoiset hyvinvointi- ja terveystiedot ovat henkilötietoja, joiden käsittelyn on henkilötietolain 14 §:n mukaan perustuttava asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan. Käyttölupa myönnetään vain tutkimussuunnitelmassa kuvattuun tarkoitukseen. Vain tutkimuksen tavoitteiden ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot voidaan luovuttaa. Tutkimussuunnitelmassa on tuotava selkeästi esiin, miksi ja miten haettavat tiedot ovat tutkimuksen kannalta tarpeellisia.

Alla on nostettu esiin näkökohtia, joihin hyvinvointi- ja terveystietoja hyödyntävää tutkimusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota.

1
Tutkimuksen aikataulu
Hyvinvointi- terveystietojen käyttöön saamiselle on varattava riittävästi aikaa. Vaikka aineiston kokoaminen voidaankin toteuttaa nopeasti, voi erilaisten lausuntojen ja lupien myöntämisessä kestää tutkimuksen tyypistä riippuen jopa useita viikkoja. Kesto voi olla pitkä erityisesti niissä tapauksissa, joissa käyttöluvan saaminen edellyttää tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia, erillistä tutkimuslupaa tai tutkittavilta pyydettävää suostumusta.
2
Rahoitussuunnitelma
Tutkimuksen rahoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että tutkimusluvat ja lausunnot sekä haluttujen hyvinvointi- ja terveystietojen kerääminen tietolähteistä on pääsääntöisesti maksullista. Hinnat vaihtelevat tietolähteestä, käytettävien tietojen laajuudesta ja tutkimuksen tekijästä riippuen. Esimerkiksi opiskelijat voivat saada tietoja käyttöönsä muita edullisemmin. Myös tutkimusympäristöt, joihin tiedot luovutetaan, voivat olla maksullisia.
3
Tutkimusryhmän jäsenet ja tutkimuksessa mukana olevat organisaatiot
Kun tutkimuksessa käytetään henkilötietoja sisältäviä aineistoja, on tutkimukselle nimettävä henkilötietolain 14 §:n mukaan tutkimuksesta vastaava johtaja tai ryhmä. Tutkimuslain eli lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä määritelylle lääketieteelliselle tutkimukselle on lain 5 §:n mukaan puolestaan nimettävä tutkimuksesta vastaava henkilö, jolla tulee olla asianmukainen ammatillinen ja tieteellinen pätevyys.
4
Aineistonhallintasuunnitelma
Aineistonhallinnalla tarkoitetaan tutkimuksessa käytettävän aineiston keruun, käytön, säilytyksen ja jatkokäytön toteutusta. Aineistonhallinnan suunnittelu on osa tutkimussuunnitelman laatimista. Aineistonhallinnalla on korostunut merkitys erityisesti silloin, kun tutkimuksessa käytetään arkaluonteisia tietoja sisältäviä aineistoja. Yhä useammin myös rahoittajat edellyttävät tutkimussuunnitelman lisäksi erillistä aineistonhallintasuunnitelmaa
Lue portaalista
Lue lisää