Kuinka hyvinvointi- ja terveystietojasi voidaan käyttää

Suomessa tallennetaan useisiin tietolähteisiin yksilötasoista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tietolähteissä on merkintöjä yksittäisten henkilöiden lääkärikäynneistä, lääkemääräyksistä, annetuista hoidoista, toimeentulosta, koulutuksesta, työstä ja monesta muusta hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olennaisesta seikasta.

Alle on koottu vastauksia yleisimpiin hyvinvointi- ja terveystietojen käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Avaa kaikki / Sulje kaikki

Kuka voi saada hyvinvointi- ja terveystietoja käyttöönsä?

Yksilötasoisia hyvinvointi- ja terveystietoja käytetään ensisijaisesti vain siihen tarkoitukseen, johon ne on alun perin kerätty: sairauden hoitamiseen, viranomaistehtävän suorittamiseen tai yksittäisen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen.

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan arkaluontoisia ja salassa pidettäviä hyvinvointi- ja terveystietoja voidaan käyttää laiessa määrittellyin edellytyksin ensisijaisen käyttötarkoituksensa ohella myös tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, tilastointiin tai viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyöhön. Valmisteilla on uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi sosiaali- ja terveystietojen käytön myös muun muassa kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Lue lisää uudistuksesta ».

Yksittäisten henkilöiden tietojen käyttö edellyttää aina viranomaisilta haettavaa käyttölupaa ja tietoja saa käyttää vain käyttöluvassa määriteltyyn tarkoitukseen.

Miten hyvinvointi- ja terveystietoja käytetään?

Mihin hyvinvointi- ja terveystietoihin perustuvaa tutkimusta tarvitaan?

Yhdistämällä eri tietolähteistä saatuja hyvinvointi- ja terveystietoja tutkijat voivat saada arvokasta uutta tietämystä esimerkiksi laajalle levinneistä sairauksista, kuten sydän- ja verisuonitaudeista, syövästä ja masennuksesta. Tutkimustuloksia voidaan myös vahvistaa, koska tietoja on saatavilla hyvin laajasta joukosta ihmisiä.

Yhteiskuntatieteissä hyvinvointi- ja terveystietojen pohjalta tehty tutkimus antaa tutkijoille mahdollisuuden saada keskeistä tietämystä useiden yhteiskunnallisten ilmiöiden välisistä suhteista, kuten työttömyyden ja koulutuksen pitkän aikavälin yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen.

Rekistereiden ja muiden hyvinvointi- ja terveystietoja sisältävien tietolähteiden avulla saadut tutkimustulokset tarjoavat luotettavaa ja korkealaatuista tietämystä, joka voi toimia pohjana tietoon perustuvan politiikan laatimiselle ja toteuttamiselle. Näin voidaan lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Voiko omien hyvinvointi- ja terveystietojen käytön estää?

Jokainen voi itse päättää haluaako osallistua tutkimukseen, jossa käytetään tutkittavilta kerättävien tietojen lisäksi hyvinvointi- ja terveystietoja. Tutkittavilta esimerkiksi kyselytutkimuksessa kerättäviin tietoihin ei saa yhdistää terveystietoja tai muita arkaluonteisia tietoja, kuten geneettisiä ja biometrisiä tietoja, ilman tutkittavalta pyydettävää suostumusta.

Käytettäessä vain sellaisia tietoja, jotka kerätään olemassa olevista tietolähteistä ilman, että tutkittaviin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä, suostumusta ei edellytetä. Tutkittavien määrä on tavanomaisesti niin suuri, ettei suostumuksen pyytäminen olisi käytännössä mahdollista ilman mittavia kustannuksia ja vaivaa. Tällaisissakin tapauksissa tiedot voi kuitenkin saada käyttöönsä vain viranomaisten antamalla luvalla. Tietosuojasta huolehtiminen on edellytys luvan myöntämiselle. Pääsääntöisesti yksittäisen henkilön tunnistamisen mahdollistavat tiedot myös poistetaan tai salataan ennen tietojen luovuttamista.